ASA-rekisteri: mitä työnantajan pitää tietää ja ilmoittaa
Jos työntekijäsi altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille — esimerkiksi kvartsipölylle, hitsaussavuille tai asbestille — työnantajalla on kaksi lakisääteistä velvollisuutta: pitää omaa luetteloa altisteista ja ilmoittaa altistuneet Työterveyslaitoksen ASA-rekisteriin vuosittain. Tämä opas kertoo, mitä rekisteri tarkoittaa käytännössä.
Sisällysluettelo
Mikä ASA-rekisteri on?
ASA-rekisteri (syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri) on Työterveyslaitoksen (TTL) ylläpitämä valtakunnallinen rekisteri, joka on ollut käytössä vuodesta 1979. Sen tarkoituksena on ehkäistä altistumista, auttaa työterveyshuoltoa ja lisätä tietoa altistumisten määrästä Suomessa. Rekisteri perustuu lakiin 452/2020 ja koskee myös perimää vaurioittavia aineita.
Milloin työnantaja kuuluu rekisterin piiriin?
Rekisterin piiriin kuuluvat työnantajat, joiden työntekijät altistuvat työssään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille tai menetelmille (ASA-aineet) taikka perimää vaurioittaville aineille. Velvollisuus koskee kaikkia toimialoja — rakennusalalla tyypillisimpiä ovat kvartsipöly, hitsaussavut, asbesti ja dieselmoottorin pakokaasu.
Työnantajan kaksi velvollisuutta
- Pidä työpaikalla omaa luetteloa käytetyistä ja esiintyvistä syöpävaaratekijöistä sekä altistuneista työntekijöistä — mukaan lukien tieto altistumisen määrästä, mittauksista ja suojatoimista.
- Tee vuosi-ilmoitus Työterveyslaitokselle: edellistä vuotta koskevat tiedot on ilmoitettava viimeistään 31. maaliskuuta.
Mitä ilmoitukseen kirjataan?
- Työnantajan ja yrityksen tiedot
- ASA-aineet ja -menetelmät, joille työntekijät ovat altistuneet
- Työtehtävät, joissa altistuminen tapahtuu
- Altistumista koskevat työhygieeniset mittaukset
- Altistuneiden työntekijöiden henkilötiedot
Miten ilmoitus tehdään?
Ilmoitus tehdään TTL:n Excel-lomakkeella (.xlsx) tai sähköisessä verkkoasiointipalvelussa. Sähköinen asiointi vaatii Suomi.fi-valtuutuksen. Tarkistathan ajantasaiset lomakkeet ja ohjeet aina TTL:n sivuilta.
Mitä jos altistuminen loppuu tai yritystoiminta päättyy?
Altistumisen loppuessa tai yritystoiminnan päättyessä tiedot siirtyvät rekisteristä erilliseen jälki-ilmoitusrekisteriin. Työnantajan kannattaa pitää oma luettelo ajantasalla myös lopettamisen jälkeen, koska syöpätautien altisaika voi olla vuosikymmeniä.
TurvaPaperin ASA-luettelotyökalulla ylläpidät työnantajan omaa luetteloa syöpävaaratekijöistä ja altistuneista, ja saat muistutuksen vuosi-ilmoituksen 31.3. määräajasta. Itse ilmoitus tehdään aina TTL:n järjestelmässä.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on ASA-rekisteri?
ASA-rekisteri on Työterveyslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen rekisteri syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille sekä perimää vaurioittaville aineille ammatissaan altistuvista. Sen tarkoituksena on ehkäistä altistumista ja auttaa työterveyshuoltoa. Rekisteri on ollut käytössä vuodesta 1979 ja perustuu lakiin 452/2020.
Kenen pitää ilmoittaa ASA-rekisteriin?
Työnantajien, joiden työntekijät altistuvat työssään syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille tai menetelmille (ASA-aineet). Velvollisuus koskee kaikkia toimialoja — yleisiä altisteita ovat esimerkiksi kvartsipöly, hitsaussavut, asbesti, kovapuun pöly ja dieselmoottorin pakokaasu.
Milloin ASA-ilmoitus pitää tehdä?
Edellistä kalenterivuotta koskeva ilmoitus on toimitettava Työterveyslaitokselle viimeistään 31. maaliskuuta.
Miten ASA-ilmoitus tehdään?
Ilmoitus tehdään Työterveyslaitoksen Excel-lomakkeella (.xlsx) tai sähköisessä verkkoasiointipalvelussa Suomi.fi-valtuutuksella. TurvaPaperin ASA-luettelotyökalu auttaa pitämään työnantajan omaa luetteloa ajantasalla, mutta itse ilmoitus lähetetään aina TTL:n järjestelmässä.
Lähteet
- Työterveyslaitos: ASA-rekisteri ja vuosi-ilmoitus
- Suomi.fi: Altisteiden rekisteröinti (ASA-rekisteri)
- TTL: Vuosi-ilmoituksen täyttöohjeet ja lomake
Opas on yleisluontoinen eikä korvaa virallista laintulkintaa tai asiantuntija-arviota.
Muut oppaat
- Työturvallisuuslaki 738/2002 pienyrittäjälle
- Mitä työturvallisuus tarkoittaa käytännössä
- Työsuojelu työpaikalla: vastuut, henkilöt ja toimintaohjelma
- Työsuojelutarkastus: näin valmistaudut
- Riskien arviointi pienyrityksessä
- Uuden työntekijän perehdytys
- Tulityöt työmaalla — luvat ja varotoimet
- Henkilönsuojaimet työpaikalla
- Työtapaturman ilmoittaminen ja tutkinta
- Kemikaalit ja käyttöturvallisuustiedotteet
- Putoamissuojaus ja telineet
- Työkoneiden käyttöluvat ja pätevyydet
- Sähkötyöt ja jännitetyöt työpaikalla
- Melu ja tärinä työssä
- Yksintyöskentelyn turvallisuus
- Ergonomia ja fyysinen kuormitus
- Ensiapuvalmius työpaikalla
- Työsuojelun toimintaohjelma
- Työterveyshuolto pienyrityksessä
- Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu
- Yhteinen työpaikka ja alihankkijat
- TR-mittaus rakennustyömaalla
- MVR-mittaus maarakentamisessa
- Nostotyöt ja nostoapuvälineet
- Trukkiturvallisuus varastossa
- Koneiden suojaukset ja tarkastukset
- Pöly ja asbesti työmaalla
- Kylmä- ja kuumatyö
- Järjestys ja siisteys työpaikalla
- Työturvallisuuskortti ja pätevyydet
- Henkinen kuormitus ja häirintä
- Työaika, väsymys ja palautuminen
- Liikenne- ja työmatkaturvallisuus
- Nuoren työntekijän turvallisuus
- Hätäpoistuminen ja pelastussuunnitelma
- Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta
- Sisäilma ja ilmanvaihto työpaikalla
- Työturvallisuuskoulutuksen suunnittelu
- Valaistus työpaikalla
- Etätyö ja toimistotyön turvallisuus
- Vaarallisten aineiden varastointi
- Säteily ja UV-suojaus työssä
- Väkivallan uhka asiakastyössä